keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Raksalla

Maanantaitreenit mielisairaalassa vaihtui lennosta taas bombaan, kun joku pälli päätti pistää Nikkilässä sisätiloissa tulistellen (linkki). Jospa sinnekin joskus vielä päästään, ainakin uutisten mukaan vahingot on olleet pieniä.

Maanantaina pureuduttiin Vapin äänenkäyttöongelmaan, ts. turhanhaukkumiseen. Vaaputtimella oli neljä ukkoa suorapalkalla, jos vaikka saataisiin pääpaino taas etsimiseen eikä huutamiseen. Haukkuahan Vaappu kyllä osaa, se haukkua paukuttaa maalimiehellä vaikka maailman tappiin asti (vaikka ihan sitä ei kyllä ole kokeiltukaan...). Lisäksi ukot olivat ylhäällä ja alhaalla, keskikerroksessa oltiin vain rapun lähellä, ei ongelmia aiheuttaneella olohuone-makuuhuoneakselilla lainkaan. Ja kaikki meni oikein hienosti! Mitä nyt meillä oli pienoisia hallintaongelmia -asia, jonka yhdistäminen pikku-Vapsuun tuntuu ihan höntiltä :D

Otin pihalla pienen perusasentojunttauksen, josta piti sitten siirtyä seuraten lähetyspaikkaan. Jollain oli vähän virtaa, joten pientä muistuttelua tarvittiin. Lähetys ovelta, ja kohta kuuluikin haukahdus ja palkkausääniä. Kutsuin Vaapun takaisin, ja ainut mitä kuului oli kellarin portaissa töpsyttelevät tassut ja "mä tiedän että se on täällä" -vinkumista, kohta taas haukahdus ja palkkaus. Sitten juostiin jo vähän lähemmäs huutamaan koira takaisin, vähän pontevammin tällä kertaa, ja nyt tarinan sankarikin malttoi tulla kysymään että mitäs täällä huudellaan. Pieni rauhoittuminen sivulle (sis. pillin hiljennys) ja uudella lähetyksellä Haps juoksi takaisin kellariin. Kolmanneltakin ukolta kuului nopea hau ennen kehumista. Nyt, aiemmasta viisastuneena odottelin Vapua jo portaissa, mutta eikös se kehveli yrittänyt ihan pokkanan vaan jatkaa suoraan yläkertaan! Julmasti käskin sen alas, ja hetken rauhoittumisen jälkeen lähetin yläkertaan. Taas nopea haukahdus ja palkkaus. Lopuksi Riikka vähän leikitti, mutta ei Vapu suuremmin innostunut lelusta. Haukkumista se kyllä tarjosi, vissiin haukkukiintiö jäi treenistä vajaaksi.

Suorapalkkaus ei siis sinänsä onnistunut, kaikki ukot ehdittiin ilmaista ainakin yhdellä haulla ennen palkkaa. Sinänsä ihan sama, onpahan Vapu ainakin hyvin sisäistänyt ilmaisun tarkoituksen. Ja kaikki haukut tuli kuitenkin vasta piilolla, osa jopa kuonolla tökkäisyn saattelemana, joten turhia Vaappu ei nyt haukkunut. Ja tosiaan, etsikin koko ajan hiljaa! Jospa sillä olisi joku herne pääkopassa vaikka tömähtänyt toiseen samanmoiseen ;) Positiivista oli myös se, että nyt ensimmäisen kerran Vapu oli menossa oma-aloitteisesti yläkertaan. Yleensä rappujen risteyskohdassa alaspäin menevät rappuset vetävät enemmän kuin ylös menevät, mutta nyt kellarin tutkimisen jälkeen suunta oli selvästi ylöspäin. Ja ne hallintaongelmat... Niihin keskitytään sitten seuraavissa treeneissä!

tiistai 5. helmikuuta 2013

Bombat

Eilen taas parin viikon tauon jälkeen rakennusetsintää bombassa. Lähetys ulko-ovelta.Vapulle laitettiin ukot taas järjestykseen niin, että helposta aloitettiin ja koko ajan vaikeentui. Paitsi että Vapu teki ihan saman mitä viimeksi, juoksi suoraan ukolle numero kolme, josta palkalta takaisintullessaan ilmaisi ukon kaksi. Uudella lähetyksellä sai hajun ykkösmaalimiehestä, joka makasi siis pimeän keittiön penkillä. Siitä seurasi vähän pyörimistä ja turhanhaukkumista, mutta kun me ylimääräiset ihmiset siirryttiin vähän kauemmas, löytyi maalimies helposti. Seuraava lähetys otettiin olohuoneen ovelta, tarkoituksena saada koira (pimeään) yläkertaan. Noh, Vapu suuntasi kellariin kuten aina, ja uudella lähetyksellä suuntana oli taas kellari. Kutsuin pois ja lähetin suoraan portaikon alta, jolloin suunta saatiin vihdoinkin ylöspäin. Viimeinen (eli vaikein) olikin sitten taas ihan helppo.

Ihan hyvän mielen treeni, pysyin aika hyvin rauhallisena itse vaikka se turhanhaukkuminen meinaakin vähän ottaa ohjaajan hermoon. Selvästi Vapulle on jäänyt muistiin ne vaikeat komerot, sillä se vieläkin alkaa tarkistella niitä tyhjiäkin kaappeja jos ukko ei heti löydy mutta haju siinä tilassa on. Ehkä seuraavalla bomba-kerralla pitääkin ehdottaa, että otetaan vain ala- ja yläkerta, jos päästäisiin joskus tuosta muistiin jääneestä turhautumisesta yli.

perjantai 1. helmikuuta 2013

Hallitreeniä

Vähän tulee viiveellä päivitykset nykyään, mutta jospa tästä vielä aktivoituisi tämänkin asian suhteen, nyt kun se tammikuu on vihdoinkin ohi!

Viime sunnuntaina käytiin ekan kerran tokoilemassa hallissa, Kuopion Musti ja Mirri -areenalla. Vähän sillä mielellä mentiin, että kattellaan mitä mieltä Vaappu on, että tähdätäänkö erkkariin vai ei. Vaappu teki ekalla kierroksella lihapullanheittelyseuraamista ja hyppyä, ja toisella liikkuroitua seuraamista, luoksetulon ja hypyn josta sitten loppupalkka.

Hyppelyt oli tosi jees, myös viimeinen hyppy! Fokus alkaa selvästi olla jo esteessä tai sen takana, edessäpäin kuitenkin. Tosi hienoa! Kuulemma annan myös käsiavun kun annan hyppykäskyn, käsiavun suuruus jäi vähän epäselväksi, muttaa pitää koittaa olla tarkkana. Luoksetulossa sössin vähän palkkaamista, mutta Vapsi tuli ihan hyvällä asenteella. Tuli laukkaa, ja haukkui vasta vapautuksen jälkeen. Seuraamiset oli ei-niin-hyvät, hissutteluksi meni. Vapu oli ihan tööt, näyttelypäivä juoksunarttujen keskellä vaati ilmeisesti veronsa, ja kentän verhojen toisella puolella pyörivät agitreenit oli aika suuri häiriö. Vielä kun itseäkin väsytti ja vähän veetutti se, että Vau otti taas niin paljon häiriötä (mikä tunnetusti ei sitä koirankaan mielialaa nosta...), niin ihmekös tuo.

Halli oli siis Vauhdille toivottua isompi juttu. Täytyy nyt miettiä että mitä sen kokeen kanssa tehdään, kai se olisi järkevämpi jättää ulkokentille. Vielä jos/kun siellä hallissa liikkuu paljon koiria se on Vapun kanssa aika rankkaa. Pitää sitten koko ajan varoa ja vahtia ettei se syö ketään, kun väistämään ei kunnolla pääse. Tuumitaan nyt vielä.

torstai 17. tammikuuta 2013

Keskiviikon Lapikas-treenit

Keskiviikkona käytiin tokoilemassa Heurekalla. Tultiin paikalle tyylikkäästi puoli tuntia myöhässä, kun joku ehkä mahdollisesti saattoi vähän eksyä matkalla...

Heurekalla oli häiriötä varsin paljon: useampi juna meni ihan vierestä ohi, parkkiksella ajettiin pillurallia ja treenattiin ohittamista. Eksyttiin ilmeisesti tosiaan keskelle toisen porukan ohitustreenejä, ja mullakin meni jonkin aikaa ennen kuin tajusin tilanteen, ohittelemassa kun oli ainakin kolme lapinkoiraa...

Vapu oli varsin hyvässä vireessä. Tehtiin aika paljon seuraamista ja käännöksiä, mitkä oli tosi jees. Häiriö haittasi tosi vähän, taidettiin me olla suurempi häiriö muille, eh... Jääviä vapaasti vierellä ja peruuttaessa, joista seisominen oli taas vaikea. Istuminenkin oli ok, seisominen vaan meinasi mennä aina makaamiseksi. Eteentuloa tehtiin lyhyeltä matkalta, ja yksi luoksetulo lelun kanssa. Luoksetulossa tuli haukku ennen vapautusta, mutta vire oli tosiaan aika korkealla. Tyypillä vaan silmät seiso päässä kun oli niin kivaa ja lihapullia ja vähän jänskääkin. Ei tehty kauaa, mutta hyvä fiilis jäi. Vapun treeniksi noin isossa häiriössä meni tosi kivasti!

Maanantaina bombassa

HEPeKo-treenien osalta vuosi alkoi taas rakennusetsinnän merkeissä. Vaappu haki bombassa neljä ukkoa (ruokapalkalla). Tarkoituksena oli, että ukkojen piilojen vaikeusaste nousee ensimmäisestä viimeiseen, mutta Vapulla oli omat suunnitelmat...

Lähetin ulko-ovelta, josta Vaps pongahti suoraan koko alakerran läpi puoliavoimessa kaapissa olevalle kolmannelle ukolle. Palkkauksen jälkeen kutsuin takaisin ulko-ovelle, mutta matkalla Vap löysi toisen ukon olohuoneen pikkuhuoneesta levyn takaa. Noh, kutsuin taas, ja nyt matka jatkui keskeytyksettä luokse asti. Uudella lähetyksellä löytyi viimein se ensimmäinen, helppo, huoneen nurkassa kyyhöttävä ukko. Lähetin viimeiselle ukolle olohuoneen ovelta, ja sanoin Vapulle että menee yläkertaan. Jostain kumman syystä Vapsi ei ymmärtänyt tätä, ja paineli suoraan kellariin. Siellä tutkittiin ja haukuttiinkin, todennäköisesti Vaps hämääntyi taas mun omasta hajusta mikä siellä oli vahvana, kun olin juuri edelliselle koiralle kellarissa pitkään piilossa. Vapullehan mun haju etsintäalueella on aina ollut aika hankala, ja pitkään olenkin muistanut sanoa, että ei niitä piiloja missä olen itse ollut piilossa. Noo, tätä ongelmaahan ei olisi kokeessa eikä oikeassa etsintätilanteessa, eli sinänsä asia ei ole vakava, vähän ehkä ärsyttävä vain.

Kutsuin Vapin lopulta pois kellarista, ja lähetin uudelleen portaikon läheltä. Taas kellari veti puoleensa, mutta pyysin takaisin, ja siitä Vaps lähtikin oma-aloitteisesti yläkertaan. Ylhäältä kuului ensin yksi haukahdus (sai hajun...) ja kohta kuului ilmaisu. Vähän kyllä jänskätti ensin että haukkuuko (taas) tyhjää, mutta kuuluihan sieltä palkkausääniäkin sitten. Ihan jees.

torstai 27. joulukuuta 2012

Loppuvuoden treenejä

Reilu viikko ennen joulua käytiin Tuomarinkartanolla partioimassa. Kaksi ukkoa kissanruokapalkalla, liina mukana mutta koira vapaana. Ensimmäinen ukko löytyi vallan hienosti, toinen jäi ensimmäisellä kierroksella löytymättä ja otettiin kohde-etsintänä. Vika ei sinänsä ollut etsintäsuunnitelmassa tai koirassa, tuuli vaan pyöri tosi paljon. Oltiin siis jo kertaalleen kuljettu samasta kohtaa, mistä Vapu toisella kierroksella sai hajun. Löytyi lopulta hienosti. Ihan kiva treeni vuoden loppuun :)

Samalla viikolla tehtiin kotona pihassa joka päivä hyppyä yhden nakin verran. Selvästi jutun juoni alkaa kirkastua, mutta vähän Vauhti on vielä epävarma että koska kuuluu mennä ja koska ei. Tai lähinnä tulee niitä empimisiä, lähtee liikkeelle mutta pysää ja palaa. Eikä oikein kestä vielä palkkausta esteen toiselta puolelta, se aiheuttaa epävarmuutta seuraaville hypyille. Mutta pikkuhiljaa!

Jotain pientä tokoinnostuksen häivää on taas havaittavissa, innostuin jopa katselemaan jo tulevan vuoden kokeita! Tähän asti olen aina sanonut, että ei me mennä hallikokeisiin kun ei olla koskaan sellaisessa edes treenattu, mutta kun kesään on niin kovin pitkä aika... Nooh, saahan sitä intoilla ;)

Tänään lenkillä Vapu tuli huomiota hakemaan/kontaktia tarjoamaan, ja ai että pieni koiranpoikanen tuli iloiseksi kun takin taskusta löytyikin patukka, ja tyyppi pääsi ihan oikeasti tekemään hommia! Alkuun seuraamista, jossa oikein hieno kontakti, mutta tiiveys meinasi mennä painamisen puolelle. Täyskäännöksissä myös pientä edistämistä, mutta kun se lelu! Huomasi hyvin että oli vähän taukoa alla... Varsin kivaa ja innokasta enikeis! Lisäksi tehtiin vähän noutojuttuja (ihan vaan sillä patukalla, lenkkitakin taskusta ei löytynyt sentään kapulaa...), jotka nekin oli innokkaasti ja hyvällä mielellä tehtyjä. Patukan pitoa edessä, pienten matkojen siirtymistä patukka suussa ja kokeiltiinpa jopa sitäkin, että laitoin Vapin istumaan parin metrin päähän itsestäni ja patukan siihen meidän väliin, ja pyysin tuomaan. Ja sehän toi! No, käskyjä tarvittiin pari että tajusi jutun jujun, ja vähän autoin käsiavulla eteenistumisessa, mutta ihan itse otti patukan maasta ja toi sen eteen, ja vielä ihan iloisella ilmeellä! Jee!

torstai 6. joulukuuta 2012

Kuvitusta


Rankkaa on. Hakumetsällä viikko sitten.
Siellä se on, suihkuverhon takana. Mites sinne pääsis?
Täällä se on, ihan varmasti! Or not...



Muutama kännyräpsy Pikku-Robalta parin viikon takaa ja viime viikon lauantailta hakumetsältä. On meillä ainakin heijastimia! (Ja Vapulla vähän pienet liivit...)