keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Raksalla

Maanantaitreenit mielisairaalassa vaihtui lennosta taas bombaan, kun joku pälli päätti pistää Nikkilässä sisätiloissa tulistellen (linkki). Jospa sinnekin joskus vielä päästään, ainakin uutisten mukaan vahingot on olleet pieniä.

Maanantaina pureuduttiin Vapin äänenkäyttöongelmaan, ts. turhanhaukkumiseen. Vaaputtimella oli neljä ukkoa suorapalkalla, jos vaikka saataisiin pääpaino taas etsimiseen eikä huutamiseen. Haukkuahan Vaappu kyllä osaa, se haukkua paukuttaa maalimiehellä vaikka maailman tappiin asti (vaikka ihan sitä ei kyllä ole kokeiltukaan...). Lisäksi ukot olivat ylhäällä ja alhaalla, keskikerroksessa oltiin vain rapun lähellä, ei ongelmia aiheuttaneella olohuone-makuuhuoneakselilla lainkaan. Ja kaikki meni oikein hienosti! Mitä nyt meillä oli pienoisia hallintaongelmia -asia, jonka yhdistäminen pikku-Vapsuun tuntuu ihan höntiltä :D

Otin pihalla pienen perusasentojunttauksen, josta piti sitten siirtyä seuraten lähetyspaikkaan. Jollain oli vähän virtaa, joten pientä muistuttelua tarvittiin. Lähetys ovelta, ja kohta kuuluikin haukahdus ja palkkausääniä. Kutsuin Vaapun takaisin, ja ainut mitä kuului oli kellarin portaissa töpsyttelevät tassut ja "mä tiedän että se on täällä" -vinkumista, kohta taas haukahdus ja palkkaus. Sitten juostiin jo vähän lähemmäs huutamaan koira takaisin, vähän pontevammin tällä kertaa, ja nyt tarinan sankarikin malttoi tulla kysymään että mitäs täällä huudellaan. Pieni rauhoittuminen sivulle (sis. pillin hiljennys) ja uudella lähetyksellä Haps juoksi takaisin kellariin. Kolmanneltakin ukolta kuului nopea hau ennen kehumista. Nyt, aiemmasta viisastuneena odottelin Vapua jo portaissa, mutta eikös se kehveli yrittänyt ihan pokkanan vaan jatkaa suoraan yläkertaan! Julmasti käskin sen alas, ja hetken rauhoittumisen jälkeen lähetin yläkertaan. Taas nopea haukahdus ja palkkaus. Lopuksi Riikka vähän leikitti, mutta ei Vapu suuremmin innostunut lelusta. Haukkumista se kyllä tarjosi, vissiin haukkukiintiö jäi treenistä vajaaksi.

Suorapalkkaus ei siis sinänsä onnistunut, kaikki ukot ehdittiin ilmaista ainakin yhdellä haulla ennen palkkaa. Sinänsä ihan sama, onpahan Vapu ainakin hyvin sisäistänyt ilmaisun tarkoituksen. Ja kaikki haukut tuli kuitenkin vasta piilolla, osa jopa kuonolla tökkäisyn saattelemana, joten turhia Vaappu ei nyt haukkunut. Ja tosiaan, etsikin koko ajan hiljaa! Jospa sillä olisi joku herne pääkopassa vaikka tömähtänyt toiseen samanmoiseen ;) Positiivista oli myös se, että nyt ensimmäisen kerran Vapu oli menossa oma-aloitteisesti yläkertaan. Yleensä rappujen risteyskohdassa alaspäin menevät rappuset vetävät enemmän kuin ylös menevät, mutta nyt kellarin tutkimisen jälkeen suunta oli selvästi ylöspäin. Ja ne hallintaongelmat... Niihin keskitytään sitten seuraavissa treeneissä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti