Loppuvuoden treenejä

Reilu viikko ennen joulua käytiin Tuomarinkartanolla partioimassa. Kaksi ukkoa kissanruokapalkalla, liina mukana mutta koira vapaana. Ensimmäinen ukko löytyi vallan hienosti, toinen jäi ensimmäisellä kierroksella löytymättä ja otettiin kohde-etsintänä. Vika ei sinänsä ollut etsintäsuunnitelmassa tai koirassa, tuuli vaan pyöri tosi paljon. Oltiin siis jo kertaalleen kuljettu samasta kohtaa, mistä Vapu toisella kierroksella sai hajun. Löytyi lopulta hienosti. Ihan kiva treeni vuoden loppuun :)

Samalla viikolla tehtiin kotona pihassa joka päivä hyppyä yhden nakin verran. Selvästi jutun juoni alkaa kirkastua, mutta vähän Vauhti on vielä epävarma että koska kuuluu mennä ja koska ei. Tai lähinnä tulee niitä empimisiä, lähtee liikkeelle mutta pysää ja palaa. Eikä oikein kestä vielä palkkausta esteen toiselta puolelta, se aiheuttaa epävarmuutta seuraaville hypyille. Mutta pikkuhiljaa!

Jotain pientä tokoinnostuksen häivää on taas havaittavissa, innostuin jopa katselemaan jo tulevan vuoden kokeita! Tähän asti olen aina sanonut, että ei me mennä hallikokeisiin kun ei olla koskaan sellaisessa edes treenattu, mutta kun kesään on niin kovin pitkä aika... Nooh, saahan sitä intoilla ;)

Tänään lenkillä Vapu tuli huomiota hakemaan/kontaktia tarjoamaan, ja ai että pieni koiranpoikanen tuli iloiseksi kun takin taskusta löytyikin patukka, ja tyyppi pääsi ihan oikeasti tekemään hommia! Alkuun seuraamista, jossa oikein hieno kontakti, mutta tiiveys meinasi mennä painamisen puolelle. Täyskäännöksissä myös pientä edistämistä, mutta kun se lelu! Huomasi hyvin että oli vähän taukoa alla... Varsin kivaa ja innokasta enikeis! Lisäksi tehtiin vähän noutojuttuja (ihan vaan sillä patukalla, lenkkitakin taskusta ei löytynyt sentään kapulaa...), jotka nekin oli innokkaasti ja hyvällä mielellä tehtyjä. Patukan pitoa edessä, pienten matkojen siirtymistä patukka suussa ja kokeiltiinpa jopa sitäkin, että laitoin Vapin istumaan parin metrin päähän itsestäni ja patukan siihen meidän väliin, ja pyysin tuomaan. Ja sehän toi! No, käskyjä tarvittiin pari että tajusi jutun jujun, ja vähän autoin käsiavulla eteenistumisessa, mutta ihan itse otti patukan maasta ja toi sen eteen, ja vielä ihan iloisella ilmeellä! Jee!

Partiointia keskuspuiston laidalla

Keskiviikkona käytiin kahden hengen partiointitreeneissä Paloheinässä/Pakilassa. Matti luki ensin apparina karttaa ja hoiti radiopuhelinta, itse tein etsintäsuunnitelman ja ohjasin koiraa. Alue oli ihan riittävän suuri pläntti keskuspuiston ulkoilureittien rajaamaa metsää, jossa oli keskellä linnoitusrakennelmia ja juoksuhautoja. Etsittävänä oli 30-40-vuotias tummiin pukeutunut nainen, joka todennäköisesti yrittää piiloutua etsijöiltä.

Etsintäsuunnitelman mukaan kierrettiin ensin pitkulaisen alueen vasenta reunaa tuulen mukaan niin, että aluetta haravoidessa poikittaisilla "pistoilla" tuuli tuli tutkimattoman alueen puolelta. Tai näin meni suunnitelma, metsässä ei sitten tuullut tipan tippaa...

Tutkittiin aluetta reilun tunnin ajan suunnitelman mukaisesti, ja saatiin lopulta (ajan säästämiseksi...) kohde-etsintätehtävä linnoitusalueelle. Osa alueesta oli jo tutkittu, joten lähdettiin kiertämään jäljellä olevia juoksuhautoja. Vapu meni siinä kohtaa aika kaukana, joten huomasin itse maalimiehen, ts. kadonneen, ennen koiraa. Jatkettiin kuitenkin kierrosta että koira saa löydön, ja ennen kuin saatiin täysi ympyrä tehtyä Haps sai hajun ja tomahti reunalle ilmaisemaan. Palkkasin itse Vapun samalla kun appari jututtu löydettyä. Aika jees.

Tuo oli meidän ensimmäinen ihan tuollainen "oikea" partiointitreeni, ja olin vähän epävarma että mitäköhän Vapu tekee. Metsässä siis kuljettiin ns. iltalenkillä, koiraa ei siis pistotettu eikä varsinaisesti lähetetty, vaan aluetta vain kuljettiin yhdessä läpi. Hapu vaikutti kyllä olevan ihan lenkkifiiliksissä, se imppasi pissoja ja merkkaili ja juoksenteli ja tutki, mutta näin jälkikäteen voi kyllä sanoa että ihan hyvällä asenteella se taisi siinä sivussa tehdä töitä. Tai ainakin kotiin tuli eilen hyvin väsynyt koirapoika, ja aamupäivän lenkin jälkeen kaveri kipusi yläkertaan nukkumaan edes syömättä välillä! Vauhti siis hoiti homman (taas kerran) kotiin, ohjaaja sen sijaan tipahti välillä (ihan kirjaimellisesti) kartalta...

Vaihtolavavarikolla

Partiointitreeni Kivikon vaihtolavavarikolla. Hapsille neljä ukkoa. Alkoi olla jo aika pimeä, ja meidän vuorolla tuuli ensin kääntyi ja lopulta tyyntyi kokonaan. Ukot löytyi kohtuullisesti, ilmaisut oli hyvät. Vau oli aika hämillään alkuun että wtf, kun lähetin sen hommiin melkein suoraan autosta. Vähän vois enemmän kiinnittää huomiota lähetykseen...

Hyvin Vapi kuitenkin irtosi, ja sinnikkäästi teki töitä. Sitä on helppo ohjailla, sehän menee minne pyytää. Leikki oli vähän vaisua, mutta kun leikittäjät oli pahoissa paikoissa niin selvähän se. Ihan jees treeni, ei vaan ole tuollainen ihan Vapin juttu.