Eilen korkattiin rauniot tältä vuodelta, varsin hienossa auringonpaisteessa ja oikein sopivassa tuulessa. Raunioille oli tehty uusia piiloja, ja tuotu tiilikasoja ja paaaljon erikokoisia autonrenkaita kulkuesteiksi.
Vaapulla oli kolme ukkoa ruokapalkalla, haukut pidettiin lyhyinä ja piilot aika helppoina. Alueena oli varsinainen raunio-osa katoille asti ja tien vasen puoli. Lähetin Vaapun etsimään niin, että sen olisi pitänyt ylittää vaihtoehtoisesti tiili- tai rengaskasa. Vapu valitsi kuitenkin kasojen kiertämisen, ja meni helpompaa reittiä, suoraan maalimiehelle tosin. Haukusta palkka, ja kutsusta nätisti luokse. Uudella lähetyksellä Vapu lähtikin sitten suoraan niihin rengas- ja tiilikasoihin, eikä tuntunut vaikeakulkuinen alusta paljon haittaavan. Kerran se renkaiden keskellä joutui vähän pinteeseen, kun eteenpäin ei lavojen ja verkon vuoksi päässytkään, mutta ratkaisi tilanteen varsin hyvin, kääntyi paikoillaan suuremmin hätäilemättä. Yksi tunneli aiheutti pientä vinkumista, ja varmistin Samilta onko siellä joku. Ei ollut, kuten epäilinkin. Olin itse samassa tunnelissa piilossa edelliselle koiralle, ja tapansa mukaan Vaappu otti vähän häiriötä/merkkasi kun löysi mun hajun etsittävältä alueelta. Muuten sillä pläntillä ei tullut reaktioita, ja kutsuin jo koiran pois tarkoituksena jatkaa eteenpäin, kun sain ohjeeksi lähettää koiran uusintakierrokselle. Sieltä se ukko sitten löytyi, äksästä. Se on jostain syystä Vapulle aika vaikea, vaikka sen pitäisi olla aika helppo. Siinä kohtaa kyllä kieltämättä tuuli vähän pyöri, mutta huti mikä huti.
Tien vasemmalle puolelle lähetin (ohjeiden mukaisesti) keskeltä pihaa, tarkoituksena katsoa miten Vapu yksin irtoaa. Ja irtosihan se, varsin nätisti. Kolmas ukko löytyi melkeinpä oppikirjamaisesti kallion päästä kaivonrenkaasta, jonka kansi oli n. 15cm auki. Varsin jees! Lopussa vähän leikittiin, mutta aika vetämätöntä oli Vapun touhu. Samin housut kiinnostivat enemmän kuin lelu, ja niitä piti nuolla antaumuksella -kunnes se touhu kiellettiin. Juoksunartun hajut isännän housuissa, juu knou.
Kuulemma sitä raunio-a:ta olisi kuitenkin syytä miettiä, ja kieltämättä olen vähän jo miettinytkin että pitäisiköhän oikein ilmoittautua kettistreeneihin. Mietitään nyt vielä ;)
Reepa pääsi treenin alussa vähän palluteltavaksi, ja lopussa sai sitten hakea kaksi maalimiestä raunioilta. Tuuli-ilmaisulla mentiin, eli kuljeksittiin lähellä ja annettiin tuulen tuoda hajut pennun nenään. Hyvin huomasi koska Reeti sai hajun, mutta kovin kauas sen perässä Reiska ei vielä uskaltanut lähteä. Toisella ukolla usko löytöön oli kuitenkin jo suurempi, ja sinne lähdettiin vähän kauempaa ja kauemmas. Häntä heilutti koiraa kun sieltä löytyikin kivoja ihmisiä, lihapullat maistui ja purkkejakin piti vähän maistella. Hyvä alku, sanoisin, tästä se lähtee :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti