Maanantain treenit vaihtui lennosta rakennusetsinnästä raunioille, kun VPK oli vallannut ne rakennukset. Häiriönä oli siis vaatimattomasti vaihdellen ehkä kolmesta kymmenkuntaan paloautoa, pieniä "nuotioita", savua, melua ja ainakin parikymmentä palomiestä kiipeilemässä katoilla, sammuttamassa milloin mitäkin jne. Meteliä ja muuta häiriötä oli siis riittämiin!
Vapilla oli neljä ukkoa, piilojen suhteen annoin Samille vapaat kädet. Mietin ensin, että pitäisikö ottaa häiriön takia helppoja, mutta kun palomiehet sopivasti siirtyivät raunioalueelta syrjempään, päätin että mitäpä sitä, kunnon piilot vaan. Sopivasti palomiehet vaan tulivat joukolla takaisin ennen etsinnän aloittamista, joten häiriötä oli herkkis-Vapille vähän liikaa...
Ensimmäinen ukko löytyi helposti, tosin ilmaisu alkoi jo vähän väärässä paikassa. Tarkensi kuitenkin itsenäisesti, ja sai hyvästä haukusta palkkansa. Toinen maalimies raunioiden keskellä oli aika hankala, palomiehet vähän häiritsivät Vapin keskittymistä, ja meinasipa se kiivetä palotalon yläterassillekin, mistä se toki kutsuttiin pois. Sinänsä Vaappu oli ihan oikeassa, ylhäältä auki olevasta ovesta tuli varmasti hajuja, kun sisällä harjoiteltiin ties mitä palomiestemppuja.
Uudella lähetyksellä tarkenteli keskellä aika kauan, ja olin aika varma että se on hajulla, mutta jätti homman vähän kesken ja siirtyi eteenpäin. Hapu taisi saada vauhdista hajun (viimeisestä) maalimiehestä, ja juoksi suoraan kallioiden yli, tien poikki L-putkeen. Toisin sanoen, koira katosi hetkeksi näkyvistä, ja paikantui, kun kuulin sen haukkuvan vähän kauempana maan alla. Palkan jälkeen Vapi lähti tulemaan takaisin (kutsusta), mutta bongasi matkalla kolmannen ukon, jonka kävi pienen tarkentelun jälkeen ilmaisemassa (myös putkessa).
Alue oli käyty läpi, ja yksi ukko siis puuttui. Lähetin Vapin takaisin raunioiden keskiosaan, mutta Vau oli sitä mieltä että tutkittu on, ei ollut ketään, ja lähti eri suuntaan. Uudella lähetyksellä meni kiltisti minne pitikin, ja sai lopulta hajun maalimiehestä. Pieni tarkentelu ja ilmaisu. Loppuleikki oli taas aika vaisu, mikä olikin ihan odotettavissa.
Sain itse noottia siitä, että puutun liian nopeasti Vapin tekemisiin. Niin kauan kuin se aktiivisesti etsii itse, ei puututa tai kehoiteta tarkentamaan. Häiriöt oli herkkikselle vähän liikaa, mutta toisaalta, yllättävän hyvin teki kuitenkin hommia. Tosin merkkaili taas useamman kerran, mikä on kyllä Hapsilla ihan silkkaa sijaistoimintaa. Oli pojalla aika jännää!
Kotimatkalla mietin, oliko treeni olosuhteisiin nähden liian vaikea. Toisaalta oli. Kun kerran tiedän, että Vaps on niin häiriöherkkä, olisin voinut helpottaa jo valmiiksi. Toisaalta, treenit ovat viime aikoina menneet todella hyvin, ja Vapin itsevarmuus on kasvanut huimasti. Tiedä sitten kostautuuko tämä myöhemmin vai ei. Se on kuitenkin vähän niin, että jos haluaa edetä, ei voi aina vaan pysytellä mukavuusalueella. Nytkin Vapi kuitenkin löysi itse kaikki ukot (lopulta...), palkka kelpasi hyvin, ja hyvällä mielellä koirapoika meni takaisin autoon. Mutta. En tiiä itsekään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti