tiistai 30. lokakuuta 2012

Pommarissa ma

Päätin kerrankin jo etukäteen treenin teeman, mikä oli haukkua ja leikkiä. Kivikkotreenit muuttuikin lennossa pommaritreeneiksi, mutta pitäydyin silti suunnitelmassa. Hapsille kolme ukkoa, haukut 20, 30 ja niin kauan että tulen itse paikalle.

Lähetys aika lailla ovelta, eka ukko löytyi kolosta kaaren takaa, tai niin Vapi -ja sitä kautta minä itse, luuli. Aloitti haukun kaaren edessä, lopetti ja tarkensi kaaren taakse ja haukkui lisää, kunnes lopetti taas. Piilo oli nimittäin tyhjä... Vapu totesi saman, ja alkoi tarkentaa hajua uudelleen, ja paikansikin ukon vähän pidemmällä olevan oven taakse. Haukkuja 30, suunnilleen 25 piti vähän taukoa, mutta jatkoi hyvin ja saikin sitten haukkua vähän ekstraa. Leikki hyvin.

Toinen lähetys aika lailla "hallin" keskeltä oikeassa reunassa olevien paloautojen luokse. Sieltä löytyikin toinen maalimies -piis of keik sanoo Vapi- jota haukuttiin niin kauan että ehdin itse paikalle. Annoin haukkua jonkin aikaa ennen kuin menin maalimiehen luokse, ja siinä vaiheessa kun siirryin Vapin viereen, haukkuun tuli pienenpieni katkos kun piti katsoa mitä siellä oikein puuhaillaan, mutta jatkoi haukkua itse. Siitä hetken päästä palkka. Leikki tosi hyvin, taisi olla kivaa kun olin ihan vieressä!

Kolmas lähetys taas keskeltä hallia, tarkoituksena tarkistaa koulutustiloihin vievät tilat (ei valoja päällä). Kysyin ennen lähetystä pitäisikö mennä ovelle lähettämään, ja sain vastaukseksi että voi lähettää siitäkin, jos koira siitä sinne menee. Siinä suhteessa Vapiin voi kyllä luottaa, sehän oli ainut vielä tarkastamaton tila, joten lähetin siitä missä oltiin. Hapsi teki kierroksen sen peräkärryn ympäri, jossa olin vähän aiemmin makoillut ainakin puolisen tuntia, ja siirtyi sieltä varman oloisena ovien läpi, sinne minne pitikin. Viimeinen ukko löytyi makuulta oikealle haarautuvan käytävän päästä, ja haukku oli hyvä. Tosin kuulemma vähän ennen 20 haukkua Vapi oli läpännyt maalimiestä tassulla päähän, että annas jo se lelu tänne, mutta kiltisti jatkanut haukkua kun läpsiminen ei tuottanut tulosta. Lopussa leikitin ja muut leikitti, Vau oli varsin hyväntuulinen ja iloinen. Tosin vähän taisi rouhia leikittäjiä käsistä, mutta verta ei tainnut tulla keltään, huh. Siitä juostiin autolle, missä sitten loppupalkka. Hauska kun Vapi hyvin jo tietää, että autolla on herkkuja odottamassa, ja sillä on sinne suorastaan kiire! Kivempi kyllä jättää se taas autoon, kun se itsekin sinne haluaa.

Huomiot:
  • Haukkumisessa ei ongelmaa, ei myöskään sen suhteen että tulen itse paikalle
  • Makaava maalimies ei minkäännäköinen ongelma, mitä kyllä epäilinkin. Ei vaan voi muistaa onko makaavia ukkoja ollut miten paljon
  • Ei ongelmia pimeiden paikkojen kanssa
Nyt vaan pitää olla tarkkana, että Vapi ei ala taas ilmaista pelkkää hajua, vaan etsii sen ukon. Vapun vahvuus on kyllä ehdottomasti ohjattavuus, ja se taitaa aika hyvin itsekin hahmottaa tiloja, että mitä pitää tutkia. Jotain hyötyä rauhallisuudestakin?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti