Eilen hakuiltiin Vantaan Technopolisilla, ilma oli taas aika lämmin (auton mittari näytti 17 astetta). Vapille taas neljä ukkoa tuulen mukaan, helppoja pitkiä pistoja ja vaikeita lyhyitä. Haukkuja viidestä viiteentoista. Pistotus ei mennyt ihan oppikirjan mukaan, jo ekalla pistolla (oikealle) nenä veti väkisin kohti takakulmaa. Uudella lähetyksellä lähti kuitenkin suoraan, ja ukko löytyi hienosti. Haukku hyvä, leikki hyvin, toi kutsusta/kehusta lelun mulle ja jatkettiin radalla eteenpäin. Vasen etukulma meni vähän kiertelyksi, lähti tosi hyvin mutta meni auttamatta ohi, silmukoimalla löysi. Hyvä haukku, jaksaa kyllä paukuttaa aika hyvin jo, ja leikki hyvin. Taas kehusta/kutsusta toi lelun keskilinjalle ja jatkettiin eteenpäin. Taas oikealla nenä veti takakulmaa kohti, ja nyt syykin löytyi: se "puolalainen rekkakuski" se siellä kierteli edelleen. Kutsuin Vapin takaisin, kehuin ja lähetin uudelleen vähän lähempää. Taisi saada hajun jo lähetykseen, ja loppu meni hienosti. Viimeinen ukko vasemmalla ei meinannut löytyä millään, oli kallion notkelmassa ison kiven takana, eikä tainnut hajut pahemmin nousta. Sitkeästi Vapi etsi, taisin kolme kertaa lähettää uudelleen kun eteni liikaa (sitä puolalaisukkoa kohti varmaan taas...), ja lopulta löytyi. Hyvin jaksoi edelleen haukkua, ja lopussa toi taas lelun käteen asti. Loppuun vielä leikit ja megakehut, tyyppi jaksoi hyvin loppuun asti!
Huomioita:
- motivaatio metsässä alkaa olla kohdillaan
- suoria pistoja treenattava edelleen: sinne mennään minne lähetetään
- haukkua vaan hiljalleen lisää, sehän haukkuu kyllä
- leikkipalkka maalimiehellä, tuo lelun takaisin ja saa keskilinjalla vaan runsaat kehut, lopussa vasta leikitän (ei ole niin raskastakaan). Tuntuisi toimivan?
- tarpeeksi iso vesikuppi autoon, ja autoon myös loppupalkka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti